Tuo yllä oleva UB:n biisi tuli jostain aivan oudosta syystä minun mielen sopukoista esille lauantaina kun ajelin kotipuolesta tänne suureen kaupunkiin tytön kanssa. Sitten sunnuntaina kävin osuuskaupan hypermarketista ostamassa krokettipelin. Ja onhan sitä kyllä kiva pelailla tuossa takapihan nurmella. Vai pitäiskö sanoa niinkö Kemissä Sauvosaaren urheilupuistossa olevalla takakentällä. No ei nyt sentään. Kemissä on kommunisteja, eli vasureita ja ne eivät halunneet valtiopäämiestä. No niin no niin, asiaan.

Eli kroketista aloin diggailemaan vuonna 1999 kun kaverin kotitalon varastosta löyettiin krokettipeli ja toettiin, että sitäpä olisi kiva kokeilla pelata. Noo, sitähän sitten muutaman kerran pelailtiin ja sen jälkeen en olekaan pelannut sitä sen jälkeen lainkaan, mutta nyt kun oma takapiha ja on muuten etu- ja sivupihatkin, niin päätin käyä sen ostamassa.

Ensimmäisen pelin sitten aloitimma vaimon kanssa. Oli se kyllä tyttöki kolmevuotiaan innolla ja taiolla pelailemassa. Pelin ratkaisu tapahtu jo kolmannella portilla kun tuo rouva pääsi krokkaamaan meikäläisen pallon ja sai siinä ne lisälyönnit ja portista läpimenot ja kaikki maholliset hyövyt. En sitten en enää saanu rytmistä kiinni ja huonostihan siinä kävi. Pelissä hävittiin ja pelin jälkeen lensi pelivälineet tuohon takametsään.

Tänään sitten voitto tuli meikäläiselle ja mietteet heti paremmat oli. Täytyy kyllä sanoa, että olishan se mukavaa pelata jos vaikka joku kaveriki tulis käymään joskus pelailemassa täällä. Ja eiköhän joku tule joskus käymäänkin vielä. Toivottavasti.

Joo mukava pelihän tuo kroketti on. Kun on niin köyhä ettei ole tuohon kolffin peluuseen varaa niin täytyy tuota halpis versiota pelailla. Ehkäpä siksi tuo kroketti onkin jäänyt täysin lapsipuolen asemaan kolffiin verrattuna. Olishan se kyllä mielenkiintoista jos Suomeen rupeaisi nousemaan krokettipuistoja kuntaan kuin kuntaan. Hmmm... Täytyypä ruveta jatkojalostamaan tuota ideaa...